Viimenen viikonloppu lusittu ja pian pitäs kääntää jo nokka kohti koto Suomea. Mulle tuli tänää niin haikea fiilis, kun mietin kotiin lähtöä ja sitä, että mun pitää pian hyvästellä kaikki nää ihanat ihmiset täällä enkä luultavasti enää koskaan tuu kävelemään näillä kaduilla tai istumaan noissa puistoissa. Miten sitä oikeesti voi näinki lyhyessä ajassa rakastua johonki paikkaan näin lujaa, että itkettää ku pitää lähteä kotiin.
Käytiin lauantaina Hennan kans tekemässä vielä viimeset shoppailut, eli ostamassa tuliaiset kotiväelle ja tottakai mun piti käydä Superdrugista ostamassa pieni kasa meikkejä, koska ne oli niin halpoja. Illalla sit lähettiin koko porukka old towniin viimesen kerran kattelemaan tän paikan yöelämää ja päädyttiin Black Market nimiseen paikkaan, ku sitä oli nii moni meille jo kerenny suositella. Eikä kyllä ollu pettymys, se paikka oli niin täynnä, siellä on yleensäkki kuulemma ihan sikana porukkaa mutta tänä viikonloppuna oli normaalia enemmän ihmisiä liikenteessä, koska oli Jack In The green viikonloppu. Oli nuorta porukkaa ja vähä vanhempaaki ja tais olla vieläpä pari polttari porukkaaki. Vielä vähä enne kotiinlähtöä aateltiin käydä tsekkaamassa London Trader mitä meille oli kans suositeltu, mutta siellä oli keski-ikä sinä iltana about 45v, nii käytiin vaa ovella kääntymässä ja päätettiin lähteä kotiin, koska meidän piti vielä käydä saattamassa Henna kotiin. Se asuu nii kaukana ja hämärällä alueella, ettei tohittu antaa sen mennä yksin kotiin.
Sunnuntai meni peiton alla koomatessa, en ees tiiä monenko leffan parissa, mut voin kertoo etten oo kyllä hetkeen kattonu yhtä montaa leffaa. Vois vaa ruveta leffa kriitikoks ja viettää päivät pitkät telkkarin eessä :D
Tänään oli sit se kauan odotettu päivä, eli Jack In The Green! Tän päivän takia mulle tuli nin haikea fiilis tosta kotiin lähdöstä, koska kaikki tän päivän tapahtumat sai mut rakastamaan tätä paikkaa entistä enemmän. Jack In The Green on siis joka vuotinen, (sori jos sanon väärin) talven päättymisen juhla joka kestää toukokuun ekasta toukokuun neljänteen päivään, mutta tää maanatai on aina se pääpäivä, jollon on kaikista eniten toimintaa, muina päivinä saattaa olla vaan jotain mini paraateja tms. ja tää on tyylin vuoden suurin ja odotetuin tapahtuma. En oo varma että onko se just aina tää neljäs päivä, ku porukka menee ennen auringon nousua East tai West hillille kattomaan sitä auringon nousua ja sit jotku tanssii siellä aamunkoitteessa. Sit täällä on joku iso paraati, Jackin vapautus eli joku jäbä on pukeutunu puskaks ja se kulkee jonku tietyn reitin ja sit täällä on jotain esityksiä pitkin päivää ja koko päivä huipentuu siihen, ku Jack eli Green man(häkkyrä joka on verhoiltu lehtiin) hakataan West hillillä. Tän hakkaamisen jälkeen kaikki ne lehdet revitään irti ja heitetään yleisöön ja jos sellasen lehden saa kiinni niin se tuo sulle hyvää onnea. Ja voi luoja, että ihmiset oli ihan hulluina tönimässä toisiaan siellä, että ne sais napattua itelleen ees yhen pienen lehden :D Okei sain mäki yhen, jee nyt oon onnekas ainaki vuoden eteenpäin. Vastakohtana kaikelle tälle vihreydelle ja hihhuloinnille koko meren ranta on AIVAN TÄYNNÄ moottoripyöriä, en oo koko elämäni aikana nähny yhessä paikassa yhtä montaa pyörää kerrallaan ku tänään. Hävettää myöntää, että käytiin mäkistä hakemassa ruokaa, koska täällä on niin monta muuta hyvää ruoka paikkaa, mut ne oli kaikki niin jäätävän täynnä, että oli oikeastaan ihan turha toivoa että niistä olis saanu ruokaa. Vaikka kyllä mäkkiki oli sit niin täynnä, että päätettiin ihan suosiolla mennä viereiseen puistoon syömään ja ottamaan vähä aree, mulle se toki oli aika epämiellyttävä kokemus, koska koko puisto vilisi puluja ja lokkeja ruuan tähteitten perässä, koska siinä puistossaa oli muutama muuki päättäny syödä. Selvisin kuitenki hengissä ja sit päätettiin lähteä pehmis kioskin kautta kiipeämään West hillille kattomaan sitä Jackin hakkaamista. Se meininki siellä hillillä oli suoraan niinku jostain festareilta, mutta vaan miljoona kertaa paremmalla näköalalla. Porukka istu vilttien päällä oluet kourassa kukkaseppeleet päässä vihreine nenineen (älä kysy en tiiä). Rupes melkeen jo ärsyttämään, ku ois tehny itekki mieli kävästä kaupasta hakemassa päkki kaljaa ja mennä istuskelemaan sinne muitten sekaan, mut pitää huomenna töihin. Siitä huolimatta oli kyllä niin mahtava ja ainutkertanen kokemus, mitä en varmasti tuu ikinä unohtamaan.
Nyt yritän viellä ihan kympillä nauttia tästä viimesestä viikosta ja lauantaina oliski sit jo kotiin lähtö.
♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti